maailmaa. Pinnanalainen maailma kuhisi. Vedessä asusteli makkaraa,
piikkisikaa ja kymmeniä fisuja kuten angelfisheja. Viimeisten auringon
säteiden kadotessa Egyptin taakse oli aika palauttaa iso D. Matkalla
tähän surulliseen tapahtumaan kävimme juottamassa D:n. D pyöri
huoltoasemalla kuin lehmä kevätlaitumella kun yritettiin löytää
lontoota puhuva juottola. Apuahan sitä piti kysyä huoltoaseman
Markukselta. Hänen ihmetys oli suuri kun hänelle selvisi että olemme
bensaa ostamassa. Mitähän se Markus ajatteli meidän letkusta autoon
syytävän? Kiisseliä?
Kosherista vielä sen verran että jokaisessa kosherruokapaketissa on
ruuat siunanneen rabin nimi ja tapahtumapaikka. Ne kaupat jotka
noudattavat kosheria pilkulleen vetävät ei-kosher tuotteet piiloon
pressun alle pesachin aikana. Epäpyhät kauppiaat lipsuvat tästä
käytännöstä ja myyvät syntistä makaroonia pesachin aikaan.
D hyvästeltiin hämyiselle parkkipaikalle ja Presleyt lähtivät
viimeiselle illalliselle pyhällä maalla (tällä kertaa).
Illallispaikka bongattiin rantakadulta ja vesirajan tuntumassa
nautittiin falafelia. Kirkas punainen meri kimalteli miljoonissa
taustalla näkyvän Jordanian valoissa. Naapuripöydän ranujuutalaiset
pössytteli vesipiippua. Imelä mansikan tuoksu täytti sieraimet.
Ei liene kovin syntistä touhua tämä pössyttely näemmä. Rouvat
makasivat lahnana rantatuoleissa silmät ummessa. Veltoin käsin
ojensivat piippua toiselta toisella. Kakslahkeinen juoksutti
tarjoilijalta caipiroskaa ja viiniä pöydän täyteen ja haki itse
Burger Kingista hampurilaista. Me viattomat kun luulimme että
vesipiippu on jotakin kevyttä höyryä. Totuus valkeni kun
ranskattaret eivät saaneet raskaita yläluomia kunnolla nostettua.
Kyllä ranuttaret olivat sen verran hömpylässä että kyllä siinä
jotain höpöheinää on oltava. Mutta että mitä, kertokaa
viisaammat. Piippuhömpylässä oli niin paikalliset kuin turistit, ei
pelkästään ranuttaret.
Ilta pimeni yllättävän nopeasti. Vuorilta tuli rusehtavalta
sumupilveltä näyttävä pilvimassa. Pian ilma oli kuivan hiekkainen
eikä ympärille nähnyt juuri mitään. Hieno hiekka täyttii silmät
ja kuorrutti kaikki pinnat. Hiekkamyrskyssä juostiin kotiin
pakkauspuuhiin.
Seuraavana päivänä löysimme itsemme kuulusteluissa lentokentällä.
Kolmen hengen nuori seurue herätti kuulustelijoiden epäilykset.
Olimme koko joukkion viimeiset kuulusteltavat. Meidät eriytettiin
jokainen eri luukuille ristikuulusteluihin. Kuulustelijat olivat
kiinnostuneita taustastamme ja suhteistamme toisiimme ja
tekemisistämme Israelissa ja matkan tarkoituksesta ja tehdyistä
ostoksista ja otetuista valokuvista...Tiukan kuulustelun jälkeen
kuulustelijat menivät takahuoneeseen tarkistamaan tarinoidemme
yhdenmukaisuutta. Oltiin pysytty samassa tarinassa. Tarrat
matkalaukkuihin ja bon voyage!
Nyt Toivakassa ja huomenna töissä.
Kuningas elää!
The Presleys
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti